Rohkeat nuoret ja pahat kaverit

Raitis nuori on rohkea, koska uskaltaa toteuttaa itseään päihteettömästi kaveriporukan painostuksesta huolimatta. Nuori tarvitsee kuitenkin tukea voidakseen olla rohkea, ja tässä kuvioon astuu nuoren välittävä ja huolehtiva vanhempi. Kaveriporukkakin jää ihailemaan nuorta, joka viimein uskaltaa olla oma itsensä. Ehkä lopulta kaikki nuoret uskaltavat tehdä, kuten sisimmässään haluavat: raitistua ja viettää mukavaa aikaa yhdessä päihteettömästi terveellisten harrastusten parissa.

Päihteistä valistaminen heijastaa paljon yleisiä asenteita, joita päihteiden käyttöön liittyy. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa käsitellään nuorille suunnattua päihdekasvatusta, johon halutaan tehdä parannuksia. Parannuksiin pyritään esimerkiksi lisäämällä kokemusasiantuntijuuden merkitystä kasvatuksessa ja painotetaan, että kasvatus tulisi suunnitella nuoria varten ja nuorten kanssa.  

Tässä blogitekstissä tarkastelen verkossa esiintyvää nuorille suunnattua päihdevalistusta ryhmien ja puhuttelun näkökulmasta. Keitä päihdevalistus puhuttelee ja millaisina siinä ilmenevät ryhmät esitetään? Millainen on nuori, jota suostutellaan raittiuteen? Millaiset ovat nuoren kaverit ja vanhemmat? Nuorille suunnatussa päihdevalistuksessa voidaan erottaa nuoret, joille valistus on suunnattu, nuorten vanhemmat tai muut läheiset aikuiset ja nuoren kaveriporukka. Jokainen ryhmä esitetään tekstissä eri tavalla. Nuoria ja vanhempia puhutellaan, mutta ulkopuolelle jää kaveriporukka, jossa mahdollisesti käytetään päihteitä ja jolle pitää sanoa ei. Tällainen luokittelu paljastaa useita päihdevalistukseen liittyviä ongelmia, sillä se asettaa vastakkain nuoret, jotka haluavat olla raittiita, ja pahoille teille houkuttelevat kaverit.

Nuorten mielenterveystalon Päihdehäiriöt-otsikon alta löytyvässä tekstissä käy ilmi, että nuori kokee paineita käyttää päihteitä:

Päihteistä pitää rohkeasti kieltäytyä: pidä mielessä haitat ja tee päätös itsenäisesti. Päihteistä on aina lupa kieltäytyä eikä raittiutta pidä hävetä, sillä se osoittaa rohkeutta tehdä omia valintoja. (Nuorten mielenterveystalo)

Oma päätös esitetään rohkeana. Teksti korostaa sitä, että päätös on nuoren oma, mutta antaa tähän vain yhden vaihtoehdon: raittiuden. Tämä valinta pysyä raittiina esitetään myös rohkeana, koska taustalla vaikuttava kaveriporukka pitää raittiutta hävettävänä. Teksti alkaa velvoittavalla lauseella Päihteistä pitää rohkeasti kieltäytyä. Kuitenkin tämän jälkeen kehotetaan tekemään päätös itsenäisesti. Ilmeinen ristiriita vedonnee ajatukseen, että itsenäinen päätös ei voi olla muu kuin päihteistä kieltäytyminen.

Millaisen nuoren oletetaan olevan kohderyhmää? Päihdevalistus perustuu paljon päihteiden aiheuttamien riskien ja epätoivottujen vaikutusten erittelemiseen. Mahdollisia positiivisia vaikutuksia tai syitä käyttää päihteitä kerrotaan hyvin vähän. Niiden maininta voi tuottaa oletusta siitä, että yleisö on jo tietoinen niistä, mutta tietämätön haitoista. Tietämätön yleisö on päihdevalistuksessa yleinen oletus ja tietämättömyys toimii valistuksen eräänä perusteluna.

Nuorelle oletetaan arvoja. Usein terveysvalistus perustuu oletukseen, että valistuksen kohderyhmä arvostaa terveyttä. Nuortenlinkissä vedotaan terveyden lisäksi ulkonäkökeskeisyyteen: alkoholi lihottaa ja huonontaa ihoa.

Nuoret ovat myös entistä tietoisempia alkoholin terveysvaikutuksista, mikä saattaa olla yksi syy raittiin elämäntavan suosioon. Alkoholi lihottaa, tuhoaa aivosoluja ja huonontaa ihoa, minkä vuoksi esimerkiksi monet kauneusidolit suosivat raitista elämäntapaa ja näyttävät toiminnallaan esimerkkiä niille, jotka haluavat pitää huolta ulkonäöstään ja terveydestään. (Nuortenlinkki)

Kauneusidoleihin ja heidän raittiuteensa vetoaminen on ehkä pyrkimys puhutella ulkonäöstään murehtivia nuoria, mutta tuottaa samalla pinnallista arvomaailmaa ja vahvistaa mahdollisia nuorten kokemia paineita. Toki on totta, että alkoholilla voi olla negatiivisia vaikutuksia ulkoiseen olemukseen ja ulkonäköön vetoaminen varmasti puhuttelee nuoria, jotka valmiiksi murehtivat painostaan ja ihostaan. Nuori voi verrata itseään ja elämäntyyliään kauneusidoleihin ja kokea nyt entistä suurempaa riittämättömyyden tunnetta.

Kauneusidolin esiin nostaminen esimerkkinä kertoo myös paljon oletetusta kohderyhmästä - mitä jos tekstissä korostettaisiin alkoholinkäytön vaikutuksista aivoihin ja älykkyyteen ja nostettaisiin esimerkiksi raitis kirjailija, poliitikko tai akateemikko? Päihdevalistuksessa etenkin idolien nostamisessa esiin näkyy nuorten olettaminen yhteneväiseksi ryhmäksi, jota puhuttelee samat keinot. Nuorten oletetaan arvostavan ja ihailevan samanlaisia julkisuuden henkilöitä ja pitävän esimerkiksi ulkonäköä tärkeänä ihmisen ominaisuutena.

Useissa teksteissä nuoren läheinen aikuinen esitetään välittävänä huolehtijana, jonka tehtävä on tarkkailla nuorta ja puuttua mahdolliseen päihteidenkäyttöön. Vanhemmaksi oletetaan näin henkilö, joka välittää ja kykenee huolehtimaan nuoresta. Nuorelle myös oletetaan läheisiä aikuisia.

Tekstit painottavat vanhemman tai muun läheisen aikuisen vastuuta. Nuoren toimintaan kehotetaan puuttumaan ja nuoren tarkkailuun annetaan jopa ohjeita.

Nuorten päihteiden käyttöä vastaan tarvitaan nollatoleranssia. Nuorten alkoholin, tupakan ja huumeiden käytön havaitsemisessa oleellista on se, että nuorta nähdään riittävän usein ja tarpeeksi pitkään. Jos nuori käy kotona vain kääntymässä, on vanhempien vaikea tehdä havaintoja nuoresta. Kotiintuloajoilla, yökyläilykäytännöillä ja kavereiden vanhempien välisellä yhteistyöllä voidaan paljolti suojella nuoria päihteiltä. Päihteiden käyttöön saattaa liittyä myös sosiaalinen paine, kun muutkin kaverit käyttää. Koskaan ei tarvitse ja eikä kannata käyttää päihteitä sen takia, että muutkin käyttävät. (Nuorten mielenterveystalo)

Teksti on Nuorten mielenterveystalosta, joka on nuorille tarkoitettu verkkoympäristö, josta löytyy tietoa mielenterveydestä ja mielenterveyden häiriöistä. Kyseisessä tekstikatkelmassa annetaan ohjeet nuoren vanhemmalle nuoren vahtimiseen ja tarkkailuun. Teksti ei ole suunnattu nuorelle itselleen, vaan holhoamisohje on tarkoitettu aikuiselle. Tämä on silmiinpistävää sanavalinnoissa: puhutaan päihteidenkäytön havaitsemisesta, nuoren näkemisestä, havainnoista ja kavereiden vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Nuorten mielenterveystalo täten ohittaa kokonaan nuoret päihdevalistuksessa ja suuntaa sen kokonaan nuorten vanhemmille, mikä tuottaa merkityksiä nuorista holhottavana laumana, jolle ei edes puhuta.

Tekstissä otetaan puheeksi myös kaverit, jotka aiheuttavat sosiaalista painetta käyttää päihteitä. Viimeinen virke koskaan ei tarvitse ja eikä kannata käyttää päihteitä sen takia, että muutkin käyttävät jättää puhuttelun avoimeksi. Ohjaavat verbimuodot ei tarvitse eikä kannata osoittavat velvoitetta lukijalle. Lukija voi olla valistettava nuori tai valistusohjeen tarvitseva vanhempi. Kehotus tuottaa vastakkainasettelua: (raitis) nuori ja päihteitä käyttävät muut. Muut yrittävät vietellä nuoren pahoille teille ja aikuisen pitää havaita mahdolliset ongelmat ja ennakoida riskit.

Nuoren kaveripiirin päihteidenkäyttö nousee useammassa tekstissä esiin. Sosiaalinen paine ympäröi tekstien nuoren. Nuori ei uskalla sanoa ei, koska haluaa kavereidensa hyväksyntää. Siksi kieltäytyminen esitetään kypsyyden merkkinä ja rohkeana. Tällainen tapa käsitellä nuorten päihteidenkäyttöä ensinnäkin tuottaa voimakasta vastakkainasettelua ja tarjoaa vain yhden roolin, johon nuori voi samastua: sosiaalista hyväksyntää ja raittiutta kaipaava nuori, joka haluaa vaalia terveyttään, muttei uskalla poiketa muista.

Ensimmäiset päihdekokeilut tehdään usein alaikäisenä kaveripiirin kanssa. Moni kokee tilanteen painostavana ja lähtee mukaan kokeiluun vain siksi, että muutkin kokeilevat. On kuitenkin merkki kypsyydestä osata sanoa "ei kiitos". Hyvät kaverit ymmärtävät kyllä päätöksesi. (Nuorten elämä)

Vastakkainasettelu edustaa hyvin selkeää sisä- ja ulkoryhmäkategorisaatiota, jossa ihmiset luokitellaan "meihin" ja "heihin". Raittiit ja raittiutta haluavat nuoret muodostavat sisäryhmän, eli "meidät", kun taas muut nuoret muodostavat ulkoryhmän eli "heidät". Ulkoryhmään liitetään epätoivottuja ominaisuuksia - tässä tapauksessa päihteidenkäyttöä. Tätä ryhmää ei puhutella, koska oletetaan, ettei kukaan halua kuulua epätoivottuun ulkoryhmään. Sisäryhmään puolestaan liitetään toivottuja ja samastuttavaksi oletettuja ominaisuuksia ja arvoja.

Puhuteltavan nuoren arvoiksi oletetaan terveys, sosiaalinen hyväksyntä ja ulkonäkö. Nämä arvot eivät kuitenkaan ole jaettuja. Sairaaksi itsensä kokeva nuori ei välttämättä pidä terveyttä arvokkaana, sillä hän ehkä kokee, ettei terveys kuulu hänelle muutenkaan. Jokainen ei myöskään piittaa sosiaalisesta hyväksynnästä eikä jokaisella nuorella edes ole kaveripiiriä. Ulkonäkökeskeisyyden olettaminen nuorille on haitallista ja saattaa sekä vahvistaa että tuottaa ulkonäköpaineita lisää.

Nuoren välittäviin vanhempiin ehkä vetoaa ajatus siitä, että oma nuori ei missään nimessä haluaisi käyttää päihteitä. Pahat kaverit ovat syy kaikkeen ikävään ja vanhemmalle annetaan vapaat kädet vahtia ja tarkkailla nuorensa liikkumista ja ystävyyssuhteita. Kenen vanhemman nuoria pahat kaverit ovat ja keitä ne vanhemmat, jotka eivät välitä? Ketkä ovat nuoret, jotka haluavat käyttää päihteitä ja miksei heitä puhutella?     

Esimerkit:

Nuorten elämä: Päihteet ja riippuvuudet. (viitattu 5.3.2020)

Nuortenlinkki: Raittius ei oo kirosana. (viitattu 5.3.2020)

Nuorten mielenterveystalo: Päihdehäiriöt  (viitattu 5.3.2020)

Lähteet

Pälli, Pekka (2003) Ihmisryhmä diskurssissa ja diskurssina. Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Verkko-osoitteessa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67265/951-44-5580-0.pdf?sequence=1

Soikkeli, Markku; Salasuo, Mikko; Puuronen, Anne & Piispa, Matti 2015: Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 85.

Sääskilahti, Minna (2006) Vapise, kuningas Alkoholi. Alkoholivalistuksen tekstilaji ja sen muuttuminen vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Verkko-osoitteessa: https://jultika.oulu.fi/files/isbn9514280059.pdf