Ei puhuta kiusaamisesta

Varmaankin lähes jokaisessa suomalaisessa koulussa esiintyy ainakin oppilaiden välillä mitätöintiä, haukkumista, ulossulkemista, salakuvaamista, fyysistä pahoinpitelyä, uhkailua ja muuta vastaavaa vallankäyttöä, jota kutsutaan koulukiusaamiseksi.

Ilmiöt, joita kutsumme kiusaamiseksi, täyttävät väkivallan kriteerit, oli vallankäyttö sitten henkistä tai fyysistä. Jos haluamme todella tehdä kouluista turvallisia ympäristöjä, joissa tällaista ei tapahdu tai ainakin siihen puututaan ajoissa, meidän on syytä alkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kiusaaminen on vähättelevä termi, joka sisältää merkityksiä usein hyväntahtoisesta tai ei ainakaan niin vakavasta toiminnasta: se kiusaa, koska tykkää, lapset nyt vähän kiusaa, kunhan kiusaan jne.

"Kiusaaminen" jättää vakavia vammoja hyvinvointiin. Se uhkaa lasten ja nuorten mielenterveyttä ja sen aiheuttamat ongelmat voivat jatkua koko eliniän. Vaikka tekijät olisivatkin alle 16-vuotiaita, ei teon vakavuutta pidä vähätellä. Puhutaan väkivallasta. Se ainakin antaa meille parempia eväitä kohdata vakava ongelma.